Miksi siemenet eivät idä?
Viisi kysymystä, kun siemenet eivät idä
- Saako kylvös oikean määrän vettä?
- Onko lämpötila oikea?
- Onko maassa happea?
- Itävätkö siemenet pimeässä vai valossa?
- Tarvitsevatko siemenet kylmäkäsittelyn itääkseen?
Kun ymmärrät, mitä siemenen itäminen luonnossa vaatii, saat samalla tietoa siitä, kuinka voit hallita omia kylvöksiäsi ja saatat saada selville, miksi siemenet eivät idä.
Kehäkukkasiemenet ovat kuivuneet ja vaipuneet lepotilaan.
Siemenet luonnossa
Viimeisinä hetkinään emokasvissa kehittyessään siemenet kuivuvat ja niille muodostuu suojaava kuori. Siementen kehittyminen päättyy ja ne siirtyvät lepotilaan. Siementen lepotila, jota kutsutaan myös lepovaiheeksi, estää siemeniä itämästä silloin, kun olosuhteet itse itämiselle ovat erinomaiset, mutta juuren ja verson mahdollisuudet selviytyä eivät sen sijaan ole hyvät. Siementen lepotilassa on kaksi vaihetta.
Ensisijainen eli primaarinen lepotila
Siemen siirtyy ensisijaiseen lepotilaan jo ennen kuin se putoaa kukasta. Tämä on varsin nerokasta, sillä kun siemen irtoaa emokasvista ja putoaa maahan, se ei ala heti itää, vaan on lepotilassa, kunnes olosuhteet ovat suotuisat sekä siemenen itämisen että taimien selviämisen kannalta. Tästä hyvä esimerkki on siemenen toiminta lauhkeassa ilmastossa, joka käsittää neljä vuodenaikaa:
Kun siemen putoaa maahan myöhään syksyllä, maaperä voi vielä olla lämmin ja kostea, joten itämisolosuhteet olisivat varsin erinomaiset. Maanpinnan yläpuolella on kuitenkin aivan liian kylmää ja pimeää, jotta kasvin juuret ja verso selviäisivät elossa. Tässä tilanteessa ensisijainen lepotila estää siementä itämästä, vaikka maaperän olosuhteet olisivatkin ihanteelliset.
Kuinka ensisijainen lepotila murtuu?
Milloin ja miten ensisijainen lepotila murtuu, riippuu ilmastosta, jossa kasvi elää. Joitakin esimerkkejä tekijöistä, jotka voivat herättää lepotilassa olevan siemenen, ovat:
- Kylmä kausi: yleinen ilmastossamme, jossa itämisen tulisi tapahtua vasta talven jälkeen.
- Runsas kaatosade: yleinen kuivissa ilmastoissa, joissa rankkasade osoittaa, että odotettavissa on sadekausi ennen seuraavaa pitkää kuivaa kautta.
- Eläimen ruoansulatusjärjestelmän läpi kulkeminen: yleistä kasveille, jotka haluavat varmistaa, että ne leviävät suurille alueille.
- Mekaaninen hankaus: voi myös olla tapa lisätä leviämistä. Siemenet itävät vasta, kun ne ovat kulkeutuneet tuulen tai veden mukana ja iskeytyneet kovaa pintaa vasten.
Toissijainen eli sekundaarinen lepotila
Kun ensisijainen lepotila on murtunut, siemen on valmis itämään. Ilmastossamme levon rikkoo usein kylmä ajanjakso eli talvi. Kun tämä on tapahtunut, siemen odottaa, kunnes olosuhteet ovat parhaat itämisen kannalta. Niin kauan kuin ulkona on kylmää ja pimeää, mitään ei tapahdu. Siemenen itämisen käynnistää pääasiassa kolme seuraavaa tekijää:
- Vesi: Ensimmäinen vaihe itämisprosessissa on, että kuiva siemen pystyy imemään vettä. Maaperän on siis oltava ensin riittävän sulanut.
- Lämpötila: kun siemen kastuu, se turpoaa ja on valmis halkeamaan auki. Prosessin jatkuminen edellyttää lämpöä. Maaperän on siis lämmettävä kunnolla.
- Happi: ilman happea ei ole elämää. Maaperän täytyy kuivua ja muuttua kevyemmäksi ja ilmavammaksi ennen kuin siemen saa kunnolla happea.
On myös muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa siemenen itämiseen. Jotkut siemenet tarvitsevat esimerkiksi valoa itääkseen. Juuri näitä siemeniä kutsumme viljelykuvauksissa valossa itäviksi. Joillekin siemenille normaalit kevätlämpötilat eivät ole riittävästi, ja ne tarvitsevat kunnollisen lämpöshokin. Tämä ilmiö on havaittavissa jonkin aikaa metsäpalojen jälkeen, kun maaperän kasvisto näyttää yhtäkkiä täysin erilaiselta.
Kun siemenen primaarinen lepotila on murtunut, esimerkiksi kylmän jakson jälkeen, ja vesi, lämpötila ja happi muodostavat itämiselle optimaaliset olosuhteet, siemen voi viimein alkaa itää. Onko kaikki nyt siis kunnossa? Ei oikeastaan. Me viherpeukalot tiedämme, kuinka oikukas kevät voi olla ja kuinka monta takaiskua meitä vielä voi odottaa. Nyt näyttämölle nimittäin astuu sekundaarinen lepotila. Voimme kuvata sitä jakamalla itämisprosessin kolmeen vaiheeseen:
- Hyvät itämisolosuhteet vallitsevat ja siemen alkaa imeä vettä.
- Olosuhteet huononevat äkillisesti, esimerkiksi takatalven yllättäessä, ja ilma onkin yhtäkkiä liian kylmä. Siemen siirtyy silloin sekundaariseen lepotilaan ja sen itäminen keskeytyy.
- Olosuhteet palautuvat suotuisiksi ja siemen jatkaa itämistään.
Vaiheet kaksi ja kolme voivat vaihdella keskenään tietyn ajanjakson aikana niin, että siemen vaipuu toissijaiseen lepotilaan useita kertoja ennen kuin se viimein itää kunnolla. Kun siemenen kuori on avautunut ja sen juuri alkanut kehittyä, paluuta ei enää ole. Nyt olosuhteiden sekä maan alla että sen päällä on pysyttävä tarpeeksi hyvinä, jotta juuri, verso ja taimi selviäisivät elossa.
Pienet ja valossa itävät siemenet voidaan peittää valoa läpäisevällä perliitillä.
Siemenet viljelyssä
Kun tiedät, miten luonto käsittelee siemeniään, voit miettiä, kuinka luot viljelemillesi siemenille parhaat mahdolliset olosuhteet itää ja kasvaa. Kun ostat Impectalta pussin siemeniä, pussissa on mukana tarvittavat viljelyohjeet. Samat tiedot löydät myös kotisivuiltamme. Kiinnitä huomiota tiettyihin termeihin ja käsitteisiin, jotka kertovat kunkin lajikkeet tarvitsemista itämisolosuhteista.
Ovatko siemenet pimeässä vai valossa itäviä?
Viljelyohjeissa kerrotaan, tarvitseeko siemen valoa itääkseen. Tämä tarkoittaa, että kyseiset siemenet tarvitsevat veden, oikean lämpötilan ja happipitoisen maaperän lisäksi myös valoa. Näitä siemeniä ei peitetä mullalla. Kylvettäessä siemenet voidaan painaa kevyesti multaan niin, että ne pääsevät kosketuksiin kostean pinnan kanssa. Voit peittää siemenet myös ohuella perliittikerroksella, joka päästää valoa läpi, pitää mullan kosteana ja suojaa siemeniä.
Jos viljelyohjeissa ei ole mainintaa siementen valossa itämisestä, kyseinen lajike itää pimeässä. Nämä siemenet peitetään mullalla. Jos siemenpussissa on kerrottu, kuinka paksu multakerroksen tulee olla, noudata ohjetta. Jos mitään mainintaa tästä ei ole, multakerros voi olla muutaman senttimetrin paksuinen. Pienille siemenille riittää hieman ohuempi multakerros kuin isoille siemenille.
Tarvitsevatko siemenet kylmäkäsittelyn itääkseen?
Itämisen ja kylvön helpottamiseksi on jalostettu useita lajikkeita, jotka eivät tarvitse kylmää jaksoa itääkseen. Jotkut lajikkeet voivat mahdollisesti itää ilman kylmää jaksoa, mutta se ei ole kuitenkaan täysin varmaa. Ja sitten on vielä lajikkeita, jotka eivät missään tapauksessa idä ilman kylmää jaksoa. Meillä viljelijöillä on erilaisia keinoja jäljitellä luonnon tarjoamaa kylmää jaksoa.
- Jos viljelykuvauksessa sanotaan, että siemenet on stratifioitava, ne on käsiteltävä kosteuden ja kylmän yhdistelmällä lepotilan murtamiseksi. Lue lisää stratifioinnista eli kylmäkäsittelystä Jordnäran artikkelista Yleisiä neuvoja siemenkylvöihin.
- Useiden monivuotisten ja esikasvatusta sisätiloissa tarvitsevien kasvien viljelykuvauksessa saatat törmätä myös seuraavaan tekstiin: Jos siemenet eivät ole itäneet kuukauden kuluessa, siirrä kylvös jääkaappiin noin kuukauden ajaksi. Nämä siemenet saattavat murtaa lepotilansa ilman kylmää jaksoa, mutta tämä ei ole varmaa. Tällöin sinun on jäljiteltävä luonnollisia olosuhteita siirtämällä kylvös pimeään ja kylmään jääkaappiin.
- Lähimmäksi luonnon omaa kylmäkäsittelyä pääset myöhäisellä syyskylvöllä. Useiden esikasvatusta sisätiloissa vuoden alussa tarvitsevien perennojen viljelykuvauksessa saatat törmätä myös seuraavaan tekstiin: Voidaan myös kylvää syys–marraskuussa ulos ruukkuihin tai avomaalle taimikasvatukseen sopivaan paikkaan. Kun kylvät monivuotisten kasvien siemeniä ulos myöhään syksyllä, siemenet ovat ensisijaisessa lepotilassa eivätkä idä. Ne itävät vasta talven jälkeen. Lue lisää kylvöjen valmisteluista Jordnäran artikkelista Näin esikasvavat perennoja.
Syksyllä kylvetyt kukat ja vihannekset itävät aikaisin keväällä.
Miten kesäkukat ja vihannekset toimivat?
Kun tutkimme luonnon toimintaa, metsän pensaat ja puut sekä luonnonvaraiset kukat ja yrtit ovat tutkimuskohteitamme. Viljelemme kukkapenkeissä, ruukuissa ja keittiöpuutarhoissa myös kesäkukkia ja vihanneksia, joita on muokattu eli jalostettu ja mukautettu viljelyyn sopiviksi. Nämä siemenet ovat ostettaessa lepotilassa aivan kuten perennojen, pensaiden ja puiden siemenet. Voimme hyödyntää lepotilaa ja kylvää siemenet maahan myöhään syksyllä. Perennojen siementen tapaan siemenet eivät idä ennen talvea vaan vasta keväällä. Myöhäissyksyn kylvön tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman aikainen alku keväällä, kun siemenet ovat jo valmiiksi maassa ja alkavat itää heti, kun olosuhteet ovat otolliset sekä itämisen että juuren ja taimen selviytymisen kannalta.
Kesäkukat ja vihannekset eivät kuitenkaan tarvitse kylmää jaksoa siementen lepoajan katkaisemiseksi, vaan ne itävät ilman kylmäkäsittelyä, kun niitä esikasvatetaan sisätiloissa keväällä tai kun ne kylvetään suoraan ulos, kun maa on lämmennyt.
Milloin vihannekset muodostavat siemeniä?
Kun kasvatamme perennoja, yrttejä ja kesäkukkia, voimme seurata, kuinka niiden kukat kuihtuvat ja erimuotoiset siemenkodat täyttyvät siemenistä. Sen sijaan keräämme ja syömme useat vihannekset ennen kuin ne ovat alkaneet kukkia. Suurin osa vihanneksista on nimittäin kaksivuotisia kasveja. Ne muodostavat ensimmäisenä vuotena juuret ja maan pinnalla kasvavan lehtikasvin, jotka ovat juuri niitä kasvin osia, jotka meitä kiinnostavat. Keräämme vihannekset jo ensimmäisen kauden aikana ja syömme niiden juuret, sipulit, lehdet ja naatit, joten niillä ei ole mahdollisuutta jatkaa elinkaartaan ja kukkia ja muodostaa siemeniä toisen kasvukauden aikana. Vihanneshedelmät, kuten chilit, paprikat, munakoisot, tomaatit ja kurkkukasvit, kukkivat jo ensimmäisenä vuonna.
Mitä olemme oppineet siemenistä ja niiden itämisestä?
Ymmärtämällä luontoa meistä tulee tietoisempia viljelijöitä. Kun asiat eivät suju suunnitelmiemme mukaan, voimme miettiä ja keksiä ratkaisuja sen sijaan, että löisimme puutarhahanskat heti tiskiin. Mitä siis olemme oppineet siemenistä ja niiden itämisestä selvittämällä, miten homma toimii luonnossa?
- Oikea määrä vettä on ehdottoman välttämätöntä siemenen itämisen kannalta.
- Itäminen edellyttää maaperän oikeaa lämpötilaa.
- Maaperässä on oltava happea, jotta siemen itäisi ja kehittäisi juuret.
- Oikeat itämisolosuhteet veden, lämpötilan ja hapen suhteen eivät aina kuitenkaan riitä. Sinun on selvitettävä, onko valitsemillasi siemenillä lisävaatimuksia ennen kuin ne murtavat lepotilansa. Löydät tarvittavat tiedot kunkin lajikkeen siemenpussin viljelykuvauksesta.
- Kun itäminen on saavuttanut vaiheen, jossa juuri on murtautunut siemenkuoren läpi, sen kasvua ei voi enää keskeyttää, ja veden, lämpötilan, ilman ja valon on pysyttävä ihanteellisella tasolla, jotta juuri ja taimi selviäisivät.
Onnea siementen kylvöön ja viljelyyn!