Valitse oikea kasvivalaistus
Lisävaloa esikasvatusta varten
- Käytä energiatehokkaita LED-valoja.
- Valitse valkoinen valo.
- Termit PPF ja PPFD osoittavat fotosynteettisen valon määrän.
- Valaise 14–18 tuntia päivässä talvella.
- Sijoita valaistus 30–40 cm kasvien yläpuolelle.
Artikkeli päivitetty 2024-01-03
Tässä artikkelissa käymme läpi:
- Auringonvalo ja värien kokemus
- Watit ja matalan energian lamput
- PPF-, PPFD- ja PAR-kartta
- Lepo on tärkeää kasveille
- Kasvien ja lampun välinen etäisyys
Kasvien fotosynteesi riippuu valosta. Kun siemeniä esikasvatetaan sisätiloissa talvella, ikkunasta tuleva niukka luonnonvalo ei riitä synnyttämään energisoivaa fotosynteesiä. Sinun on tuettava viljelyä lisävalolla.
Kun aloitat kasvien valaistuksen tutkimisen, eteen tulee erilaisia termejä ja laitteita, joista monet ovat tärkeitä ja huomionarvoisia, toiset vähemmän tärkeitä ja jotkut taas täysin merkityksettömiä. Katsotaan, mitä asioita yleensä nousee esiin, ja ennen kaikkea kootaan yhteen se, mikä on olennaista valittaessa valaistusta siemenillesi.
Auringonvalo ja värien kokemus
Auringon valo on aaltoliikettä, joka sisältää eri aallonpituuksia. Kun aallonpituuksia mitataab, käytetään yksikkönanometriä (nm). Valo, jonka silmämme voivat havaita, on noin 400-700 nm. Valo, jota kasvit käyttävät fotosynteesiinsä, on samalla alueella, ja sitä kutsutaan fotosynteettiseksi valoksi.
Eri aallonpituuksilla on eri värit. Tai pikemminkin – ne voivat tuottaa värikokemuksia. Kun aurinko paistaa taivaalta, emme näe valossa mitään väriä. Auringon valon kokonaisspektri on silmällemme valkoinen, mutta sisältää itse asiassa kaikki sateenkaaren värit. Havaitsemme värit vain sillä hetkellä, kun valo osuu kohteeseen ja tämä vuorostaan absorboi joitain aallonpituuksia ja heijastaa toisia. Heijastuneet aallonpituudet näkyvät silmällä ja luovat värikokemuksia.
Siksi lehdet ovat vihreitä
Auringon siniset ja punaiset aallonpituudet ovat hyödyllisimpiä kasvien fotosynteesiin. Siksi kasvien lehdet absorboivat näitä, kun taas vihreät ja keltaiset aallonpituudet heijastuvat. Heijastunut valo luo meille kokemuksen, että lehdet ovat pääosin vihreitä ja keltaisia.
MIKÄ VALON VÄRI MINUN PITÄISI VALITA?
Harrastuspuutarhaan helpoin ja fiksuin tapa on valita valaistus valkoisella valolla, joka, kuten auringon säteily, sisältää koko värispektrin. Valkoisesta valosta kasvisi voivat valita fotosynteesin kannalta tehokkaimmat aallonpituudet.
Lämmin vai kylmä valkoinen valo?
Kun olet päättänyt, että siemenet tulee valaista valkoisella valolla, seuraava kysymys voi olla, pitäisikö valon olla lämmintä vai kylmää. Valon lämpötilan yksikkö on kelvin (K), jota kutsutaan myös värilämpötilaksi. Kun aurinko nousee aamulla, olemme alttiina noin 2500 kelvinin lämpimälle värilämpötilalle. Pilvettömänä kesäpäivänä se kohoaa kylmiin väreihin, 7 000–10 000 Kelviniä, ja laskee sitten takaisin lämpimään valoon auringon laskiessa. Kasvit kehittyvät parhaiten, jos lisävalaistus muistuttaa mahdollisimman paljon luonnonvaloa – yleensä voidaan aloittaa jostain 3000-7000 kelvinistä.
MIKÄ VÄRILÄMPÖTILA PITÄISI VALITA?
Kasvit ovat tyytyväisiä niin kauan kuin värilämpötila vastaa päivänvaloa ja on siten 3000-7000 kelviniä. Oman hyvinvoinnin vuoksi lämpimämpi valo on parempi. Noin 4000 kelviniä on hyvä värilämpötila sekä sinulle että kasveille. Jos kasvatat huoneessa, jossa oleskelet itse harvoin, valo voi olla kylmempää.
Watit ja energiansäästölamput
Watt, W, kertoo kuinka tehokas lamppu on. Mitä suurempi teho, sitä enemmän energiaa kuluu. Hehkulamppu on vanhentunutta teknologiaa, koska se kuluttaa liikaa energiaa. Nykyään käytämme sen sijaan energiatehokkaita LED-valoja.
KUINKA MONTA WATTIA KASVIVALONI TULISI OLLA?
Loisteputkilamppujen teho esikasvatusta varten välillä 100-200 W/m². LED-valaistuksella 30 W/m² riittää.
PPF, PPFD ja PAR-kartta
Kun valitset kasvivalaistusta sisäkasveille, on tärkeää tietää termit PPF (Photosynthetic Photon Flux) ja ennen kaikkea PPFD (Photosynthetic Photon Flux Density). Vapaasti suomennettuna voimme käyttää sanaa fotosynteettinen valo. Kaiken tarkoituksena on auttaa kasveja yhteyttämään ja siten luomaan energiaa kasvulleen.
PPF ilmaisee valonlähteestä tulevan fotosynteettisen valon kokonaismäärän.
PPFD osoittaa, kuinka paljon fotosynteettistä valoa laskeutuu tietylle pinnalle.
Ammattiviljelijöillä on laitteet PPFD:n mittaamiseen. Harrastusviljelijänä saat sen sijaan apua ns. PAR-kartasta, joka kasvivalaistuksen valmistajien tulee pystyä tarjoamaan. PAR-kartta osoittaa PPFD:n määrän tietyllä pinnalla tietyllä korkeudella.
On tärkeää huomioida, että vaikka PPF ilmaisee valonlähteen kirkkauden, PPFD ilmaisee kaiken fotosynteettisesti aktiivisen valon, joka osuu pintaan. Valo voi olla peräisin yhdestä tai useammasta kasvivalosta sekä muusta huoneen valaistuksesta ja mahdollisesta luonnonvalosta. PAR-kartan arvot tulee mitata pimeässä huoneessa, jossa ei ole ikkunoita, muuta valaistusta tai heijastavia seiniä.
Mikromoolia, µmol, käytetään usein myös osoittamaan, kuinka paljon fotosynteettistä valoa osuu pintaan.
MIKÄ MIKROMOOLIARVO KASVIVALAISIMELLANI TULISI OLLA?
Siementen, pistokkaiden ja pienten kasvien valaisemiseen tarkoitetun lampun olisi hyvä olla päällä 14-18 tuntia vuorokaudessa vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Tällaisen valaistuksen mikromooliarvon tulisi olla 100-200 µmol/s.
Lepo on tärkeää kasveille
Valaistuksen alla kasvatettaessa on tärkeää sammuttaa lamppu välillä ja antaa kasveille myös lepoa. Pidä lamppu päällä esikylvössä 16 tuntia päivässä, mieluiten samaan aikaan joka päivä, ja sammuta sitten. Voit käyttää ajastinta.
Jos esikasvatat kirkkaalla ikkunalla, voit vähentää lisävalaistuksen tuntimäärää luonnonvalon vahvistuessa maaliskuusta alkaen. Kasvivalaistus toimii sitten luonnonvalon täydentäjänä.
Mikä etäisyys kylvöksen ja kasvien valon välillä tulee olla?
Valon tulee olla mahdollisimman lähellä taimia, mutta ilman vaaraa niiden palamisesta. Valaisimen kirkkaudesta riippuen lamppu sijoitetaan 10-40 senttimetriä lehtien yläpuolelle. Lisää korkeutta kasvien kasvaessa.
Kokeilemalla löydät sopivan tavan ja tulet omaksi asiantuntijaksi
Hauska ja innostava osa viljelyssä on se, että koko ajan oppii jotain uutta. Tieto ja ohjaus ovat tärkeitä, varsinkin kun olet aloittelija. Mutta uskalla myös kokeilla omia käsiäsi ja oppia myötä- ja vastoinkäymisten kautta. Nyt olemme keskittyneet valaistukseen, mutta viljelyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten lämpö, kylmä, vesi ja ravinto. Tarkkaile siemeniäsi päivittäin ja kerää kokemuksia niiden käyttäytymisestä.
Tuuheat, terveen väriset ja napakat taimet kertovat meille selvästi, että ne voivat hyvin. Voit tuntea olosi turvalliseksi, kun taimet saavat tarpeeksi valoa, lämpöä ja vettä.
Ohuet, vaaleat ja hontelot taimet kertovat sen sijaan, että jokin on vialla. Kasvattajana täytyy alkaa miettiä, ovatko valo, lämpö ja vesi tasapainossa.
Autamme mielellämme sinua oppimaan lisää viljelystä. Jordnärasta, kylvö-kategoriasta, löytyy runsaasti konkreettista tietoa ja inspiroivia vinkkejä. , finns gott om handfast information och inspirerande tips.
Onnea siemenillesi ja kylvöksille!
Katarina Kihlberg
Impecta Fröhandel