Hyödylliset pikkuötökät
Houkuttele hyödyllisiä hyönteisiä puutarhaan
- Jätä pudonneet lehdet, oksat, puunkuoret ja kävyt paikoilleen pensaiden ja puiden alle.
- Hyödynnä kasvimaalla kateviljelyä.
- Luo piilopaikkoja pienille hyönteisille.
- Kasvata aikaisin kukkivia kasveja.
- Kasvata runsaasti erilaisia kasveja.
Pienet eläimet, jotka joidenkin mielestä saattavat olla kammottavia ryömijöitä ja limaisia matoja, ovat osa elintärkeää ekologista järjestelmää ja kaipaavat suojelua. Meillä on kaikki mahdolliset syyt pitää niistä. Esittelemme nyt joitakin pienistä ystävistämme ja kerromme, mitä voit tehdä saadaksesi ne viihtymään puutarhassasi.
Kastematot – multaisan maan sankarit
Kastemadot eli lierot tekevät maaperässä arvokasta työtä ja niiden ahkeruus on vaikuttavaa. Kastematojen ruoka koostuu muun muassa kuolleesta kasvimateriaalista, kuten pudonneista lehdistä, puunkuoresta, pienistä oksista ja oljista. Ne eivät syö mielellään tuoretta materiaalia vaan suosivat aineksia, jotka ovat olleet maassa jo jonkin aikaa ja alkaneet hajota pieneliöstön toimesta. Kastemadot elävät pääasiassa maan alla, missä ne viihtyvät kosteassa mutta eivät täysin veden ympäröiminä. Ne hengittävät ihonsa läpi ja hukkuvat, jos maan onkalot täyttyvät vedestä. Tämä selittää, miksi ne nousevat yhtäkkiä maanpinnalle, nurmikolle tai teille rankkasateiden jälkeen.
Mitä karike on?
Maan ylintä kerrosta kutsutaan karikkeeksi. Karike koostuu pääosin kuolleesta kasvimateriaalista, kuten lehdistä, neulasista, kukkaosista, ruohosta, oksista, kävyistä ja risuista mutta jossain määrin myös kuolleista hyönteisistä ja pikkueläimistä. Juuri karikkeesta kastemadot saavat ravintonsa.
Kastemadot vetävät kuolleet kasvinosat maan uumeniin, jossa ne käyttävät osan materiaalista ravinnokseen, kun taas osa materiaalista hajoaa ja jää rikastamaan maaperää ravinteilla ja uudella eloperäisellä aineksella. Ulosteensa kastemadot jättävät maan pinnalle, mikä lisää entisestään maaperän ravinteikkuutta. Ahkerassa työssään kastemadot muuttavat maata huokoisemmaksi, parantavat sen rakennetta, luovat ilmavia kulkuväyliä ja lisäävät jatkuvasti maaperän multavuutta.
Näin luot kastemadoille hyvän elinympäristön
- Älä suorita puutarhan syyssiivousta turhan tunnollisesti, vaan jätä lehdet ja oksat puiden ja pensaiden juurille.
- Älä kaiva ja käännä kasvimaata, vaan anna kastematojen työskennellä rauhassa, niin maa muokkautuu luonnollisesti.
- Peitä maa keittiöpuutarhassa kasvien väleistä ruohonleikkuujätteellä, lehdillä ja muulla eloperäisellä aineksella, joka muuttuu hiljalleen kastematojen ravinnokseen tarvitsemaksi karikkeeksi.
Maasiirat ja pihtihäntäiset palveluksessanne
Kastematojen tavoin, joskaan eivät aivan yhtä monipuolisesti, työskentelevät myös maasiirat ja pihtihäntäiset. Myös ne syövät kariketta, jättävät ulosteensa maaperään ja auttavat hajottamaan eloperäistä materiaalia mullaksi. Maasiirat syövät pääasiassa kuolleita kasvien ja eläinten osia, kun taas pihtihäntäiset syövät kirvoja, toukkia ja kirppuja sekä joskus tuoreita kasvinosia.
Hyötyeläimiä vai tuholaisia?
Kun nälkäiset hyönteiset pääsevät käsiksi puutarhoihin ja satoihin, raja niiden aiheuttaman hyödyn ja tuhon välillä voi olla häilyvä. Pihtihäntäiset ovat esimerkiksi monella tapaa hyödyllisiä eläimiä ja siksi tervetulleita puutarhaan, mutta ne voivat herkutella hallitsemattomasti myös tuoreilla lehdillä, nupuilla ja kukilla. Yleensä ne kuitenkin iskevät sellaisen kasvin kimppuun, joka on jo valmiiksi vahingoittunut tai sairas. Kasvit, jotka eivät voi hyvin, houkuttelevat luokseen kaikenlaisia hyönteisiä, jotka haluavat mielellään syödä voimattomina nuokkuvia kasvinosia. Terveet ja hyvinvoivat kasvit siis vähentävät merkittävästi tuholaisten ja tautien aiheuttamia vahinkoja.
Näin luot maasiiroille ja pihtihäntäisille hyvän elinympäristön
Kastematojen tapaan maasiirat ja pihtihäntäiset huseeraavat mielellään elävässä puutarhassa, joka tarjoaa kariketta niiden ravinnoksi. Jotta niiden olisi tarvittaessa helpompi piiloutua ja talvehtia turvallisesti, voit jättää puutarhaan vanhoja kantoja ja isompia oksia tai antaa risukasojen olla paikoillaan talven yli.
Hämähäkit – puutarhan ystävät
Erilaiset hämähäkit ovat viljelijöiden hyviä ystäviä. Ne ovat ovelia petoeläimiä, joilla on omat keinonsa saada saaliinsa kiikkiin. Jotkut hyppäävät saaliin päälle, toiset hiipivät, jotkut juoksevat ja sitten ovat ne hämähäkit, jotka liikkuvat seittinsä varassa. Näiden lisäksi tulevat myös verkkojaan kutovat hämähäkit, jotka voivat napata tuhansia kirvoja jo varhain keväällä.
Hämähäkkieläimet ja hyönteiset
Hämähäkit on helppo niputtaa yhteen hyönteisten kanssa. Ne kuuluvat samaan eläinkunnan pääjaksoon eli niveljalkaisiin, arthropoda. Niveljalkaiset puolestaan jaetaan eri luokkiin, jotka määritellään kehon rakenteen ja jalkojen lukumäärän mukaan. Hämähäkit kuuluvat hämähäkkieläimiin. Niillä on kaksiosainen ruumis ja kahdeksan jalkaa. Hyönteisillä taasen on kolmiosainen ruumis ja kuusi jalkaa.
Hämähäkit ovat hyödyllisiä eläimiä myös siksi, että ne ovat tärkeää ravintoa isommille hyönteisiä syöville petoeläimille, kuten sammakoille, linnuille ja siileille.
Näin luot hämähäkeille hyvän elinympäristön
Koska hämähäkit eroavat toisistaan liikkumis- ja metsästystapojensa suhteen, niiden kannalta paras vaihtoehto on mahdollisimman monipuolinen elinympäristö. Hämähäkeille on hyvä tarjota suojaa ja piilopaikkoja, joihin ne voivat piiloutua saaliiltaan mutta myös mennä turvaan silloin, kun niitä saalistetaan. Pensaat, puut, korkea ruoho, oksat, kannot ja lehtikasat tarjoavat sopivia paikkoja hämähäkeille.
Monet hämähäkit paistattelevat myös mielellään auringossa, joten avoimet aurinkoiset paikat tarjoavat niille mukavan lepopaikan seuraavaa metsästysretkeä odotellessa.
Leppäkertut munivat lehtikirvojen valtaamille lehdille.
Leppäkerttu on lehtikirvojen vihollinen
Siinä missä hämähäkit syövät kaikkiruokaisina kaikkia tielleen tulevia hyönteisiä, leppäkerttujen ruokavalio on huomattavasti yksipuolisempi, sillä se koostuu pelkästään lehtikirvoista. Täysikasvuiset leppäkertut heräävät keväällä aikaisin ennen kirvoja, joten kun kirvat ilmestyvät, leppäkertut ovat heti valmiita metsästämään niitä. Leppäkertut munivat munansa kirvayhdyskuntien valtaamille lehdille, sille niiden toukat ovat hirmuisen nälkäisiä heti herättyään. Leppäkerttujen toukat syövät sekä lehtikirvoja että kilpikirvoja, ja niitä käytetäänkin biologisena torjuntakeinona ammattimaisilla viljelmillä.
Suomen yleisimmät leppäkertut ovat seitsenpistepirkko ja kaksipistepirkko.
Muurahaiset eivät pidä leppäkertuista
Muurahaiset pyydystävät kirvoja mielellään lypsääkseen niistä makeaa mesikastetta, jota kirvat erittävät imiessään kasvinestettä kasvien lehdistä ja varsista. Vastineeksi muurahaiset pyrkivät puolustamaan kirvoja ahneiden leppäkerttujen hyökkäyksiltä, usein tosin siinä kovin hyvin onnistumatta.
Näin luot leppäkertuille hyvän elinympäristön
Varhain keväällä, kun kirvoja ei vielä ole, voit huolehtia leppäkerttuista tarjoamalla niille aikaisin kukkivia kasveja, kuten pähkinäpensaita, pajuja ja raitoja. Leppäkertut näkevät talven jäljiltä nälkää ja syövät kiitollisina varhaisten kukkien siitepölyä kirvoja odotellessaan.
Monimuotoisuus luo tasapainoa
Matojen, leppäkerttujen, maasiirojen, hämähäkkien ja pihtihäntäisten lisäksi puutarhasi on täynnä muitakin ötököitä – toiset niistä hyödyksi ja toiset haitaksi kasveillesi. Ilma on täynnä lentäviä hyönteisiä, joista monet ovat elämän jatkumisen kannalta välttämättömiä. Näistä voit lukea lisää artikkelista Puutarhan lentävät ystävät.
Vuorovaikutuksessa hyönteisten ja hämähäkkien kanssa elävät myös hieman suuremmat eläimet, kuten linnut, sammakot, hiiret ja siilit. Ne kaikki ovat tarpeellisia, ja tästä monimuotoisuudesta syntyy luonnollinen tasapaino, joka mahdollistaa juuri oikean määrän kaikkea. Kun hyötyeläimet viihtyvät, tuholaiset eivät ja kun tuholaisia on vähemmän, kasvit voivat paremmin ja kun kasvit voivat hyvin, niin me kaikki muutkin voimme hyvin – sekä eläimet että ihmiset.
Anna puutarhasi kukoistaa ja kasvaa monipuolisesti, siivoa sopivasti, luo viihtyisiä paikkoja sekä itsellesi että puutarhan pienille hyönteisille ja nauti luonnon monimuotoisuudesta ja tasapainosta.