Kauniit, terveelliset ja nokkelat pavut
Viisi syytä kasvattaa papuja
- Pavut ovat terveellisiä ja maukkaita.
- Papuja on helppo kasvattaa.
- Pavut tuottavat runsaan sadon.
- Papuja on helppo säilyttää.
- Pavut palauttavat typpeä maaperään.
Pavut kuuluvat hernekasvien valtavaan heimoon, Fabaceae, useiden perennojen, pensaiden, puiden, vihannesten ja rehukasvien kanssa. Erilaisia papuja kasvatetaan kaikkialla maailmassa, ja ne ovat elintärkeitä kasveja ihmisten toimeentulolle sekä ravinnon että tulojen kannalta.
Kuuluisia puutarhapapuja
Tarhapapu, Phaseolus vulgaris, on pavuista tunnetuin. Laji jaetaan useisiin eri ryhmiin papujen palon muodon ja värin sekä niiden käyttötarkoitusten ja viljelytapojen mukaan.
Vihreät ja pyöreät taitepavut
Taitepavut muodostavat taitepapuryhmän. Taitepapuja kutsutaan myös vihreiksi pavuiksi tai haricots vert -pavuiksi, mikä tarkoittaa ranskaksi 'vihreää papua'. Haricots vert -nimitystä käytetään ennen kaikkea erittäin nuorena kerätyistä vihreistä pavuista.
Taitepapuja on saatavana useita erilaisia lajikkeita, joilla on kapeat, vihreät ja tavallisesti pyöreät palot. Palkoja syödään kypsymättöminä ja kokonaisina kypsennyksen jälkeen. Kerää satoa läpi kesän, kun palot ovat noin 15-senttisiä. Taitepavut voidaan pakastaa nopean esikypsennyksen jälkeen.
Taitepapuryhmään kuuluu myös kauniin punavioletteja papuja. Näitä kasvatetaan ja käytetään samalla tavalla kuin vihreitä sukulaisiaankin.
Keltaiset ja pyöreät vahapavut
Vahapavut muodostavat vahapapuryhmän. Myös vahapavut ovat pyöreäpalkoisia kuten taitepavutkin, mutta niiden väritys vaihtelee keltaisen ja vahanvärisen eri sävyissä.
Taitepapujen tapaan myös vahapavut syödään kypsymättöminä ja kokonaisina kypsennyksen jälkeen. Kerää satoa läpi kesän, kun palot ovat noin 15-senttisiä. Vahapavut voidaan pakastaa nopean esikypsennyksen jälkeen.
Mitä salkopavut ovat?
Jotkut papulajikkeet ovat kasvutavaltaan matalia ja hieman pensasmaisia, eivätkä ne tarvitse tukea. Toiset lajikkeet taas ovat korkeita ja tuettavia ja ne kiipeilevät mielellään säleikköä, aitaa tai salkoa pitkin. Esimerkiksi vahapapuja ja taitepapuja on saatavilla lajikkeina, joita kutsutaan salkovahapavuiksi tai salkotaitepavuiksi. Sana ”salko” kertoo, että kyseiset lajikkeet kasvavat varsin korkeiksi. Pavunvarret tarttuvat kiinni kiertymällä vastapäivään tukensa ympäri.
Litteät ja aaltoilevat leikkopavut
Leikkopavut kuuluvat leikkopapuryhmään. Leikkopavuilla on leveät ja litteät palot, jotka muuttuvat aaltomaisiksi sitä mukaa kun pavut turpoavat niiden sisällä. Myös leikkopapujenkin palot maistuvat parhaimmalta kypsymättöminä. Korjaa sato ennen kuin pavut turpoavat. Nimikin jo sen kertoo, että leikkopavut tavallisesti pilkotaan tai leikataan ennen keittämistä.
Leikkopavut ovat joko vihreitä tai keltaisia.
Kauniit keittopavut
Keittopavut kuuluvat keittopapuryhmään. Keittopapuja kutsutaan myös silpopavuiksi, ja niitä kasvatetaan papujensa vuoksi. Täysin kypsät palot silvitään, pavut kuivataan ja käytetään keittämisen jälkeen. Eri keittopapuryhmät on nimetty papujen värin mukaan ruskeiksi pavuiksi, punaisiksi kidneypavuiksi, mustiksi pavuiksi ja valkoisiksi pavuiksi.
Keittopapuihin kuuluu myös borlottopapu, jonka palot ja pavut ovat vaaleanpunapilkullisia, sekä vihreä gourmetpapu huilupapu. Näitä papuja käytetään silvittyinä ja kuivattuina keittopapujen tavoin, mutta palot voidaan kerätä myös kypsymättöminä ja keittää ja syödä kokonaisina.
Ruusupapu hivelee silmiä ja makuaistia
Ruusupapua, Phaseolus coccineus, viljellään yhtä lailla sen kauniiden punaisten, vaaleanpunaisten ja oranssien kukkien kuin syötävien palkojen ja papujen vuoksi. Palot voidaan kerätä jo nuorina ja syödä kypsennettyinä tai poimia vasta täysin kypsinä, jolloin palot silvitään, pavut kuivataan ja syödään kypsennettyinä.
Ruusupavut on aina kypsennettävä ennen käyttöä. Raa'at palot ja pavut voivat aiheuttaa vakavia vatsavaivoja.
Härkäpavun uusi tuleminen
Härkäpapuja, Vici faba, on viljelty maassamme keskiajalta lähtien. Isokokoisia, erittäin ravitsevia papuja käytettiin keitoissa keitettyinä tai haudutettuina pitkälle 1900-luvun puolelle, ja niitä kasvatettiin laajalti kaikissa keittiöpuutarhoissa. Nykyään härkäpavut ovat uudelleen suosiossa Välimeren keittiön vaikutteiden johdosta, ja niitä nautitaan mieluiten oliiviöljyn ja valkosipulin kera.
Kasvata papuja näin
Pavut rakastavat lämpöä. Maaperän lämpötilan tulisi olla vähintään 15 °C, jotta siemenet itäisivät eivätkä mätänisi. Jos puutarhasi sijaitsee pohjoisessa tai sen maaperä on kylmää ja kosteaa savimaata, papuja esikasvatetaan sisällä 2–3 viikkoa, jonka jälkeen ne istutetaan ulos yöpakkasten päätyttyä. Liota siemeniä vuorokausi ennen kylvöä, niin ne itävät nopeammin.
Pavut kasvatetaan syvissä ruukuissa, mieluiten syvissä kennoissa, sillä niiden herkät juuret saattavat vahingoittua uudelleenistutuksen yhteydessä. Möyhennä kasvimaan maaperää ja lisää sen joukkoon hieman kompostia tai lehmänlantaa. Muutoin pavuille riittävät aurinko, tuulensuojainen kasvupaikka sekä kosteutta sitova maaperä. Kerää sato ennen kuin siemenet alkavat turvota paloissa, sillä ne ovat juuri silloin parhaimmillaan. Pavuilla ei ole kärhiä, joiden avulla ne voisivat kiinnittyä, vaan ne kiertyvät tuen ympäri. Tue korkeat lajikkeet vankkarakenteisia tukia vasten, sillä palkoja runsaasti kasvavat varret ovat varsin painavia.
Älykkäät pavut
Pavut kuuluvat viljelykasveihin, jotka vapauttavat ravinteita maaperään. Niillä on nimittäin kyky ottaa ilmasta typpeä, sitoa sitä kasvimassaansa ja luovuttaa sitä edelleen maaperään juurten käyttöön. Tällä tavoin maaperään vapautuu ravinteita kasvukauden aikana ja kun sadonkorjuu on ohi, kasvijäte käännetään maahan antamaan sille lisää ravinteita.
Pavut ovat todella monipuolisia: ne ovat helppoja kasvattaa, tarjoavat runsaat sadon, ihastuttavat kauneudellaan, maistuvat herkullisilta, säilyvät pitkään ja palauttavat ravinteita maaperään. Papujen kasvattamista siis kannattaa kokeilla.
