Kasvata kukkivaa krassia
Kasvata pensasköynnöskrassia ja köynnöskrassia
- Esikasvata sisätiloissa aikaisempaa kukintaa varten.
- Kylvä suoraan ulos, kun maa on lämmennyt.
- Kasvata ruukuissa, kukkapenkissä ja keittiöpuutarhassa.
Köynnöskrassikasvien heimoon, Tropaeolaceae, kuuluu yksi suku, jota kutsutaan köynnöskrassien eli koristekrassien suvuksi, Tropaeolum. Sukuun kuuluu noin 90 lajia, jotka ovat peräisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Syntyseuduillaan krassikasvit ovat monivuotisia. Suomessa viljellään muutamia lajeja, joista suurinta osaa yksivuotisina kesäkukkina.
Kaikista viljellyin krassilaji on isoköynnöskrassi, Tropaeolum majus. 1500-luvulla espanjalaiset tutkimusmatkailijat toivat kasvin Perusta Eurooppaan. Isoköynnöskrassi tunnettiin tuolloin myös nimellä ”Perun tulipunainen kukka” ja se nautti arvostusta ennen kaikkea kauneutensa vuoksi, mutta myös merimiesten ravintolisänä. C-vitamiinin merkityksestä pelätyn keripukin torjunnassa ei vielä tuolloin tiedetty mitään, mutta aikalaisilla oli kuitenkin jonkinlainen käsitys hedelmien ja vihannesten syömisen yhteydestä merillä matkustavien terveyteen.
”Tropaeum” on latinaa ja tarkoittaa 'palkintoa' tai 'voiton merkkiä'. Krassin nimen sanotaan johtuvan siitä, että sen lehdet näyttävät kilviltä ja kukat kypäröiltä.
Krassi maistuu krassilta
Nimi krassi saattaa aiheuttaa hieman hämmennystä, sillä kukkivan krassin lisäksi viljelemme lehtivihanneksina tunnettuja isovesikrassia ja vihanneskrassia. Nämä molemmat kuuluvat ristikukkaiskasvien heimoon, Brassicaceae. Isovesikrassi kuuluu vesikrassien sukuun, Nasturtium, ja vihanneskrassi suomukrassien sukuun, Lepidium. Näitä lehtivihanneksia ei siis pidä sekoittaa kukkivien köynnöskrassien sukuun, Tropaeolum.
Näillä kolmella krassilla on kuitenkin yksi yhteinen piirre – nimittäin hieno maku. Viljellyimmän kukkivan krassin, isoköynnöskrassin, maku on samaan tapaan pippurinen ja aavistuksen sinappinen kuten isovesikrassin ja vihanneskrassinkin.
Krassi ja lootusefekti
Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että isoköynnöskrassin lehdet ovat aina kuivia ja raikkaan vihreitä? Tämä johtuu niin kutsutusta lootusefektistä. Nimensä tälle ilmiölle on antanut lootuskukka, ja kyse on materiaalin kyvystä pysyä kuivana ja puhtaana. Lootuskukan, aivan kuten krassinkin, lehdissä on epätasainen vahakerros, joka estää veden pääsyn lehtien sisään. Kun vesi osuu lehteen, muodostuu pisara, johon lika tarttuu kiinni. Kun pisara valuu lehdeltä, se vie lian mukanaan jättäen jälkeensä kuivan ja puhtaan lehden.
Pensasköynnöskrassi 'Ladybird Rose' amppeliin, laatikkoon ja reunuskasviksi.
Isoköynnöskrassi pelastaa hädän hetkellä
Kaikista viljellyin krassilaji on isoköynnöskrassi, Tropaeolum majus. Laji sisältää useita erilaisia lajikkeita, jotka kaikki kukkivat runsaasti ja lumoavat rehevällä ja raikkaalla lehdistöllään. Isoköynnöskrassia voidaan kasvattaa ruukussa, laatikossa ja kukkapenkissä. Keittiöpuutarhaan isoköynnöskrassi tuo lisäväriä syötävien kasvien keskelle.
Isoköynnöskrassilla voit täyttää helposti puutarhan tyhjät kohdat, joihin et ole vielä tehnyt lopullista kasvatussuunnitelmaa tai jotka vain kaipaavat jotakin nopeasti peitokseen. Kyseessä voi olla tylsä rinne, unohdettu nurkka, johon et koskaan ehdi paneutua perusteellisemmin tai tarkempaa istutussuunnitelmaa odottava kukkapenkki. Tällöin pelastajaksi saapuu isoköynnöskrassi, joka kasvukauden aikana peittää maan vehreydellään ja väreillään vaatimatta sen kummempaa huolenpitoa tai huomiota.
Isoköynnöskrassia on saatavina matalina ja tuuheina sekä pitkinä ja köynnöstävinä lajikkeina.
Pensasköynnöskrassi ruukkuun, laatikkoon tai reunuskasviksi
Isoköynnöskrassi, joka kasvaa pieninä tiiviinä pensaina ja tekee lyhyitä, noin 20–40 cm:n pituisia versoja, tunnetaan nimellä pensasköynnöskrassi. Pensasköynnöskrassi sopii erinomaisesti ruukkuun tai laatikkoon sekä reunuskasviksi kukkapenkkiin tai keittiöpuutarhaan. Pensasköynnöskrassi ei tule kovin hyvin toimeen muiden kesäkukkien kanssa ja viihtyy parhaiten ylhäisessä yksinäisyydessään ruukuissa, jotka se saa täyttää ääriään myöten.
Pensasmaiset lajikkeet, joiden versot ovat hieman pidemmät, kasvavat pallomaiseen muotoon ja työntävät versojaan sinne tänne. Ne ovat erittäin koristeellisia hieman korkeammissa ruukuissa tai amppeleissa, joista lehdet ja kukat voivat kasvaa reunojen yli. 'Tip Top' kukkii useissa värisävyissä tummanpunaisesta vaaleaan aprikoosiin. Sen lehdet ovat vaaleanvihreät ja hieman pienemmät kooltaan. 'Jewel Primrose' -lajikkeen auringonkeltaiset kukat ovat puolikerrannaisia tai kerrannaisia. 'Whirlybird Apricot' -lajikkeen nimikin jo kertoo, että sen läiskäiset kukat kukkivat aprikoosin eri sävyissä.
Isoköynnöskrassin matalimmat ja pensasmaisimmat lajikkeet muodostavat viehättävän tiiviitä ja pyöreitä kasvustoja. 'Baby Rose' on tummalehtinen lajike, jonka kukat ovat syvän vadelmanpunaiset. 'Princess Of India' on erittäin suloinen pikkuköynnöskrassi, joka hurmaa tummanvihreillä lehdillään ja loistavanpunaisilla kukillaan.
Pensasköynnöskrassin lajikekirjoon mahtuu myös pilkullisia lehtiä tai kukkia. 'Alaska Salmon Orange' ihastuttaa lohenoranssein kukin ja sen vihreitä lehtiä koristaa valkoinen marmorointi. 'Wina Born' kukkii sen sijaan keltaisin punakuviollisin kukin.
Köynnöskrassi 'Ice Age'. Kutsutaan myös isoköynnöskrassiksi.
Köynnöskrassi säleikköön tai maanpeitekasviksi
Köynnöstävä isoköynnöskrassi voi kasvattaa jopa kaksimetrisiä versoja ja peittää siten kesän aikana kokonaisen säleikön tai aidan osan. Se on erinomainen maanpeitekasvi, joka pitää rikkakasvit loitolla ja peittää maan väreihin ja vehreyteen.
Perinteinen köynnöskrassi 'Jewel of Africa' tarjoaa kahden metrin mittaisiksi kasvavia reheviä versoja ja yksinkertaisia kukkia, jotka ihastuttavat kontrastivärisävyissä keltaisesta oranssiin ja punaiseen. 'Ice Age' -lajikkeen kermanvalkoisissa kukissa on vaniljankeltainen nielu, ja 'Cherrelle' -lajikkeen kerrotut, kauniin kirsikanpunaiset kukat kukkivat limenvihreiden lehtien seassa.
Kullankeltainen kanariankrassi
Krassien sukuun kuuluu myös suloinen yksivuotinen köynnöstävä kanariankrassi, Tropaeolum peregrinum, jolla on auringonkeltaiset, hapsuiset kukat ja kirkkaanvihreät lehdet. Säleikköä tai aitaa vasten kasvava kanariankrassi on raikas ja kaunis katseenvangitsija, joka voi kasvaa yli kahden metrin korkeuteen.
Monivuotinen liekkiköynnöskrassi
Liekkiköynnöskrassi, Tropaeolum speciosum, on monivuotinen krassilaji, jonka kasvattamista voi kokeilla maan eteläosissa. Liekkiköynnöskrassi lakastuu kokonaan talven aikana, eikä se välttämättä ehdi kasvaa ja kukkia kesän aikana. Liekkiköynnöskrassin kasvutapa on siro ja ilmava, ja sen kukat ovat tulipunaisia. Kasvi on vaikuttava ikivihreiden kasvien seassa tai tumma aitaa tai säleikköä vasten kiivetessään.
Esikasvata krassia tai kylvä sen siemenet suoraan kasvupaikalle
Krassin siemeniä ympäröi kova kuori, jota kannattaa pehmentää hieman ennen kylvöä. Liota siemeniä muutaman päivän ajan ennen kuin kylvät ne multaan.
Krassia voidaan esikasvattaa sisätiloissa huhtikuussa, jolloin sen pienet taimet ovat kasvaneet sopivasti siihen mennessä, kun ilma on lämmennyt tarpeeksi. Muista karaista esikasvatettuja taimia ennen ulosistutusta. Jos taimet siirrettään suoraan lämpöisistä sisätiloista ulos, ne voivat järkyttyä kylmästä ja painua kasaan. Pidä taimia ulkona muutaman tunnin ajan päivässä noin viikon verran ennen kuin istutat ne ulos ruukkuun tai avomaalle.
Krassin siemenet voidaan kylvää myös suoraan kasvupaikalle, kun maa on lämmennyt kunnolla. Voit kokeilla, onko maa lämmennyt tarpeeksi ottamalla kourallisen multaa maasta ja puristamalla sitä käsissäsi. Jos multa on irtonaista ja valuu pois sormien välistä, voit aloittaa kylvöt.
Krassi viihtyy ja kukkii parhaiten auringossa, mutta voi kasvaa myös puolivarjossa ilmavassa mullassa. Krassi ei tarvitse paljon ravinteita. Sen sijaan liiallinen lannoittaminen voi saada krassin keskittymään lehtien kasvattamiseen kukinnan sijasta. Nypi kukkineet kukat silloin tällöin, niin kasvi muodostaa innokkaammin uusia nuppuja.
Nauti krassista ensimmäisiin pakkasiin asti
Krassi kukkii ja kasvaa koko kesän pitkälle syksyyn saakka. Kun puutarhan värit muuttuvat syksyisempiin sävyihin, isoköynnöskrassin lehdet loistavat edelleen vihreinä ja kukat kukkivat värikkäinä. Nauti krassin kauneudesta, mutta pidä mielessä, että krassia voi myös syödä, ja sen maku on kaiken lisäksi maukas. Poimi lehtiä ja kukkia salaattiin tai koristeeksi.
Pestoa isoköynnöskrassista
Klassinen basilikasta ja pinjansiemenistä tehty pesto on hyvää, mutta melko kallista valmistaa. Halvan ja herkullisen peston saat, kun lisäät isoköynnöskrassin lehtien joukkoon oliiviöljyä, auringonkukansiemeniä, raastettua parmesaanijuustoa ja suolaa.
Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen krassin kasvukausi on päättynyt – koko kasvi lakoaa, kun lämpötila laskee alle nollan, eikä mitään ole enää tehtävissä. Jos jätät siemenet paikoilleen, niistä kasvaa ensi kaudella todennäköisesti uusia pirteitä taimia, jotka voit joko jättää niille sijoilleen tai siirtää haluamaasi kasvupaikkaan.
