Onko melonia mahdollista kasvattaa?
Näin kasvatat melonia
- Esikasvata melonia sisätiloissa keväällä.
- Istuta taimet ulos, kun ilma on lämmennyt eikä hallanvaaraa enää ole.
- Istuta taimet ravinteikkaaseen multaan kasvihuoneeseen tai suojaisaan paikkaan ulos.
- Istuta avomaahan, kasvatuslaatikoihin tai suuriin ruukkuihin.
- Korjaa melonisato, kun hedelmät tuoksuvat makealta ja niiden varsi halkeilee kiinnityskohdastaan.
Kasvatettavaksi sopivia meloneja on kaksi eri ryhmää: sokerimelonit ja vesimelonit. Ne kuuluvat kurkkukasvien heimoon, Cucurbitaceae, mutta jakautuvat kahteen eri sukuun. Sokerimelonit, Cucumis melo, ovat kurkkujen suvun, Cucumis, edustajia, kun taas vesimelonit, Citrullus lanatus, kuuluvat vesimelonien sukuun, Citrullus. Meloneilla on runsaasti erilaisia alalajeja, lajeja ja lajikkeita.
Meloneja on viljelty tuhansia vuosia, ja ne ovat luultavasti peräisin Aasian lämpimistä osista, joista ne ovat sittemmin levinneet ympäri maailmaa. Vesimelonin siemeniä on löydetty Tutankhamonin haudasta Egyptistä, ja meloneita on kuvattu myös Rooman valtakunnan taiteessa.
Makeat sokerimelonit
Sokerimelonien, Cucumis melo, tunnusmerkki on, että niiden siemenet ovat kerääntyneet hedelmän keskellä olevaan onteloon. Lisäksi sokerimelonit tunnistaa kypsän hedelmän makeasta ja hunajaisesta tuoksusta ja mausta. Kasvattamamme tai kaupan hedelmäosastolta ostamamme sokerimelonit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään.
Cantaloupe-meloneilla on kaunis verkkokuviollinen tai raidallinen kuori, jonka pohjaväri on useimmiten vihreä. Hedelmät ovat melko pieniä ja pyöreitä, ja niiden hedelmäliha on kirkkaan oranssi tai vaaleanvihreä.
Verkkomelonien kuoren pinnassa näkyy myös verkkokuvio, kuten niiden nimikin jo kertoo. Tämän lisäksi kuori on hieman karhea. Hedelmän muoto vaihtelee pallomaisesta soikeaan, ja hedelmäliha on keltaoranssi. Verkkomeloneihin kuuluvat myös galia-melonit.
Hunajameloneilla on kiiltävä ja sileä kuori, jota hienot pitkittäiset urat halkovat. Hedelmäliha on vaaleanvihreä tai vaaleankeltainen, ja hedelmät ovat pyöreitä tai aavistuksen soikeita.
Cantaloupe-, verkko- ja hunajamelonien lisäksi olemassa on useita muita jännittäviä lajeja ja lajikkeita. Tuoksumeloni 'Queen Anne's Pocket Melon' on herkullisen tuoksuinen kulttuuriperintölajike 1700-luvulta. Sen keltaraitaiset, kultaisenoranssit hedelmät ovat pieniä, vain 50 gramman painoisia. Kurkkumeloni 'Carosello' on jännittävä, vanhempi kurkkulajike, joka sijoittuu ulkonäkönsä puolesta kurkun ja melonin välimaastoon. Se kuuluu melonien sukuun. Soikeat, n. 15 cm pitkät hedelmät ovat ensin vihreitä ja muuttuvat kypsyessään keltaisiksi. Raikas ja herkullinen maku tuo eniten mieleen melonin.
Mehukkaat vesimelonit
Vesimelonien, Citrullus lanatus, siemenet ovat hajallaan hedelmälihan seassa. Nykyään saatavilla on myös monia siemenettömiä lajikkeita. Vesimelonin kuori on vihreä ja siinä on tummemman vihreitä raitoja. Vesimelonin hedelmäliha on mehukasta, raikasta ja perinteisesti väriltään punaista, mutta myös keltaisia lajikkeita on olemassa. Meidän leveyspiireillämme kasvatetut vesimelonit eivät kasva yhtä suuriksi kuin etelän auringon alla kypsyneet serkkunsa, mutta myös niiden maku voi olla yhtä makea ja mehukas.
Näin kylvät ja kasvavat melonia
Jotta melonit ehtisivät kasvaa, kukkia ja muodostaa makeita, mehukkaita hedelmiä, niiden esikasvatus on aloitettava sisätiloissa kevään aikana. Liian aikaisin siemeniä ei kuitenkaan kannata kylvää. Siemenet itävät nopeasti ja taimet kasvavat pituutta huimaa vauhtia. Koska melonit voidaan istuttaa ulos varsinaiselle kasvupaikalleen vasta, kun ulkona on riittävän lämmin, aikaisesta kasvusta sisällä ei ole mitään iloa.
Kylvä meloninsiemenet pieniin ruukkuihin kostutettuun multaan ja sijoita ne itämisen ajaksi lämpimään, noin 25 asteeseen. Käytä lämpömattoa tai aseta kylvökset lattialämmitteiselle lattialle. Peitä kylvös muovikannella tai muovipussilla, jossa on ilmareikiä. Pidä kylvös kosteana. Kun siemenet itävät, ruukut siirretään valoisaan ja viileään.
Kun taimet ovat kehittäneet ensimmäiset varsinaiset lehdet, ne koulitaan isompiin ruukkuihin ravinteikkaaseen istutusmultaan. Karaise taimia ennen ulosistutusta siirtämällä ruukut joksikin aikaa ulos päivittäin. Istuta taimet ulos vasta, kun ulkona on tasaisen lämmintä ja hallanvaara on ohi. Istuta melonit aurinkoiseen paikkaan kasvihuoneeseen, lämpölavaan tai suojaisaan paikkaan ruukkuihin, kasvatuslaatikkoon tai avomaalle. Peitä taimet aluksi kuitukankaalla lämmön säilyttämiseksi ja suojaan kylmältä tuulelta.
Meloni ahmii ravintoa. Peruslannoita melonille suunnittelemasi kasvupaikka kompostilla ja eläinten lannalla. Kasvukauden aikana melonipenkki kannattaa peittää ruohonleikkuujätteellä, oljilla tai muulla eloperäisellä aineksella.
Tee itse nestemäistä lannoitetta meloneille
Nokkosvesi: Täytä ämpäri vedellä ja lisää joukkoon muutama iso kourallinen nokkosia. Peitä ämpäri lankulla tai kannella. Anna seoksen tekeytyä pari päivää. Sekoita silloin tällöin. Siivilöi nokkoset pois ja laimenna liemi vedellä, kunnes se muistuttaa väritykseltään teetä. Kastele. Kanankakka: Sekoita muutama kourallinen kanankakkaa ämpärilliseen vettä. Siivilöi neste muutaman päivän kuluttua ja laimenna sitä vedellä, kunnes neste muistuttaa väritykseltään teetä. Kastele.
Melonin leikkaus ja harvennus
Melonien kasvua on hauska seurata, sillä niiden elinvoima on hämmästyttävää. Kun kukat ovat alkaneet muodostua, melonin versoja kannattaa leikata, jotta juuret tuottaisivat energiaa lehtien sijasta makeiden ja mehukkaiden melonien kasvatukseen.
Toimi näin:
- Leikkaa pois ensimmäiset, alimmaisena kasvavat sivuversot.
- Leikkaa muut sivuversot katkaisemalla ne kolmen lehden jälkeen. Jos versossa on kukka, varo vahingoittamasta sitä.
- Tarkista kasvi aika ajoin ja leikkaa pois uudet sivuversot.
Apua pölytykseen
Melonit tarvitsevat apua pölytykseen. Upota sivellin hedekukan keskelle ja kasta se sitten emikukkaan. Tunnistat emikukat pullistuneesta kukkavarresta kukan takana.
Kun melonit ovat alkaneet kasvaa, niitä harvennetaan siten, että jokaiseen taimeen jää ainoastaan kaksi melonia. Tämä voi tuntua hurjalta, mutta joudumme Suomessa tyytymään pienempään mutta silti herkulliseen satoon. Melonien kasvattaminen on kuitenkin sen verran hauskaa, että taimia voi toisaalta olla hyvinkin paljon.
Milloin meloni on kypsä?
Loppukesällä melonit kypsyvät niin hitaasti, että satoa odottavan aika voi käydä pitkäksi. Pienet puutarhurit saattavat olla hyvin kärsimättömiä. Kypsän melonin tunnistaa makeasta tuoksusta ja varren halkeilusta. Poimi ja nauti.
Kun kaikki melonit on poimittu, voit jättää kasvin maahan ja antaa sen maatua seuraavaan kasvukauteen saakka.
Auringossa kypsytetyt melonit
Melonien kasvatus on täysin mahdollista myös meidän leveysasteillamme. Sato ei ole yhtä suuri kuin etelän auringossa ja melonin kasvupaikan on oltava suojaisa ja auringon on paistettava siihen mahdollisimman monta tuntia päivässä. Vastineeksi saat kasveja, joiden kasvuvoima on vertaansa vailla, ja saat nauttia sadonkorjuun koittaessa herkullisista hedelmistä, jotka maistuvat aavistuksen makeammilta niiden eksoottisuuden ansiosta.